Sähkönjohtokyky

Työn tarkoitus: Selvittää opettajan antaman suolaliuoksen massaprosenttisuus excel-ohjelmalla.

Ensimmäisenä valmistimme 1-%, 2-% ja 3-% NaCl suolaliuoksen dekantterilaseihin. Valmistus tapahtui seuraavasti 1-% seosta varten punnitsimme lasiin 1g NaCl ja 99ml vettä, 2-% 2g NaCl ja 98ml vettä, 3-% ja 97ml vettä. Tämän jälkeen sekoitimme liuokset hyvin ja aloimme mittauspuuhiin kalibroituamme sähkönjohtokykymittarin ensin.

1-% sähkonjohtokyky oli 57,9 uS/cm
2-% sähkönjohtokyky oli 36,1 uS/cm
3-% sähkönjohtokyky oli 18,8 uS/cm

opettajan antaman liuoksen sähkönjohtokyvyksi saimme 34,4 uS/cm

Tämän jälkeen piirsimme excel-ohjelmalla suolaliuoksen sähkönjohtokyky massaprosenttisuuden funktiona, josta saimme tulokseksi opettajan liuoksen vahvuuden olleen 1,83 massaprosenttinen.

34,3=19,535*x-1,46
44,4+1,46=19,535*x
x=(34,4+1,46)/19,535
=1,83568

Tiheys pyknometrilla

Työn tarkoitus: selvittää kolmen eri suolaliuoksen tiheys pyknometria käyttäen, sekä opettajan antaman liuoksen massaprosenttisuus.

Valmistimme ensin 1%- 7%- ja 12% suolaliuoksen seuraavasti.

1%-liuokseen punnitsimme dekantterilasiin 1g suolaa ja mittasimme 99ml vettä
7%- 7g suolaa ja 93ml vettä
12%- 12g suolaa ja 88ml vettä
Tämän jälkeen sekoitimme aineet ja liuokset olivat valmiita.

Haimme yhden pyknometrin, jota käytimme aineiden tiheyden selvittämiseen.
Täytimme pyknometrin aina liuoksella ja otimme pyknometrin painon ylös kunkin m-%-liuoksen kohdalla.

Tyhjän pyknometrin paino oli 31,56g ja pyknometrin tilavuus oli 50,562cm3

P=m/v

1%- (82,34-31,56)/ 50,562= 1,004 g/ml
7%- (84,56-31,56)/ 50,562= 1,048 g/ml
12%- (86,47-31,56)/ 50,562= 1,085 g/ml
x- (82,52-31,56)/ 50,562= 1,007 g/ml

X-liuoksen massaprosenttisuus

1,007=0,0069x+0,953
1,007-0,953=0,0069*x
x=(1,007-0,953)/0,0069
X=1,73 m-%

Siistaus

Siistaus

Tarkoituksena työssä oli tutkia siistauksen vaikutusta laboratorioarkkien vaaleuteen.

Työ alkoi määrittämällä IR-kuivaimella kuivapitoisuus sanomalehdestä joka oli 92,80%.
Tämän jälkeen laskimme paljonko sanomalehteä tarvitsee repiä, jotta siistaussakeus tulisi olemaan 0,5% revimme lehteä siis 100,2g.

Kun lehdet oli revitty ne sekoitettiin kuumaan veteen ja tehosekottimella jauhettiin hajotetuksi massaksi.

Dekantterilasiin lisättiin seuravat kemikaalit:
- 10g saippuaa
- 23 ml 1-N NaOH
- 3 ml Na-silikaattia (5%)
- 5 ml EDTA
- 1 ml H2O2
Hajotettu massa ja kemikaalit lisättiin siistauskennoon, sekä 4 g CaCl2 säätämään veden kovuus. Kuumaa vettä loroteltiin ylijuoksuun asti, avattiin siistauskennon ilmahana ja kenno käyntiin.

Siistauskennoon alkoi muodostumaan pinnalle tummaa vaahtoa, jota kaavittiin pois ämpäriin, kun mu musteista vaaahtoa ei enää syntynyt ja vesi oli kirkkaampaa, siistaus lopetettiin ja massa otettiin talteen pariin ämpäriin.

Siistatun massan lisäksi valmistimme 1/8 osan siistaamattoman massan, ilman kemikaaleja.

Valmistimme kummastakin massasta 3 laboratorioarkkia, silmämääräisesti ero ei ollut kovinkaan iso.

Fysiikan poissaolo tehtävä

Kirjoita blogiisi valitsemastasi aiheesta (voima, työ, teho tai hyötysuhde) joku esimerkki arkipäivästäsi tai työelämästä.

Selitä omin sanoin blogissasi mitä yhteistä ja eroa on seuraavilla laskukaavoilla:

W = Fs

ja

W = G h = m g h

Yhteistä: Molemmissa kaavoissa lasketaan tehtyä työtä.

Eroa: Kaavassa W=Fs työ tapahtuu maanpinnan mukaisesti (x akselin mukaisesti) siten, että työhön

vaikuttaa vain x akselin suuntaiset voimat (esim. kitka- tai työntövoima).

Kaavassa W=Gh työtä tehdään korkeussuunnassa (y akselin mukaisesti) siten, että maanvetovoima vaikuttaa tehtyyn työhön.

Esimerkki siitä miten tämä fysiikan lainalaisuus näkyy omassa työssäni:

Kun siirrän trukilla lavapinon paikasta A paikkaan B, trukkini tekee työtä kaavan

W= Fs mukaisesti.

Kun nostan trukilla lavapinon paikasta A paikkaan B, trukkini tekee työtä kaavan

W= Gh mukaisesti.

Jotta trukki voi tehdä tämän työn, siihen tarvitaan ulkopuolista energiaa.(hydrauliikka, moottorin vääntövoima).