Liima+papru+vesi+absorboraterationalezione

LIIMATUN PAPERIN VEDEN ABSORBOITUVUUS


Tänään koulussa vietimme laborointipäivää. Saavuttuani koululle valuin kellariin jossa laboranttitoverini odottivatkin jo. 
Tehtäväksi minulle annettiin yllä mainittu ohdake. Kolleegani teemu tuli auttamaan minua tehtävän ohjeistuksen kanssa. Siirryttyämme labraan keräsimme testiä varten tarvittavat työkalut eli : Vaaka, Pikkupainotela, ionisoitua vettä, Cobbin veden absorboivuusmittari, kattila, mittalasi, kuivatusarkit.Tehtävän tarkoituksena oli selvittää veden imeytymisen ero testipaperin liimatulla ja ei liimatulla puolella.

Tehtävä:

Vaihe 1. Keräsimme työvälineet kasaan
Vaihe 2. Leikkasimme 5kpl 14x14cm muottia liimapuolelta ja sama homma toiselta puolelta
Vaihe 3. Punnitsimme testipaperit yksitelle ja merkkasimme niihin niiiden painon
Vaihe 4. Laitoimme testipaperit yksitellen Cobb laitteeseen
Vaihe 5. Kaadoimme 100ml ionisoitua vettä testipaperin päällle
Vaihe 6. Odotimme 45sekuntia ja kaadoimme veden pois
Vaihe 7. Asetimme testipaperin kuivatusarkkien väliin
Vaihe 8. Odotimme 60sekuntia ja mylläsimme pinoa pikkupainotelalla
Vaihe 9. Taitoimme testipaperin puoliksi jotta kosteus ei karkaisi ja punnitsimme sen uudestaan
Vaihe 10. Laskimme ensin jokaisesta paperista märkä ja kuivapainon eron ja kerroimme tuloksen sadalla.
Vaihe 11. Jonka jälkeen laskimme keskiarvon 5kpl liimapuoli ja 5kpl ei liimapuoli
Vaihe 12. Esittelimme laboroinnin tuloksen opettajallemme

LIIMAPUOLI

Märkäpainot:  1,8723,1,8621,1,8637,1,8520,1,8112
Kuivapainot:  1,5726, 1,5400, 1,5640,1,5665,1,5601
Painojen erotukset: 29,97,29,8,30,4,28,6,27,0 = 29,394 Keskiarvo

EI LIIMAPUOLI
Märkäpainot: 1,8052,1,7851,1,7752,1,7855,1,77009
Kuivapainot: 1,5575,1,5442,1,5467,1,54881,5333
Painojen erotukset: 24,77,25,18,23,11,23,88,22,21 = 23,8 Keskiarvo

Paperinominaisuudet // Leivinpapru

Paperinominaisuudet

Leivinpaperi

Leivinpaperi on ruoanlaitossa ja leipomisessa käytetty paperi. Leivinpaperi on puhtaasta selluloosasta valmistettu. Leivinpaperi kestää myös uunin kuumuudet (noin 220 °C astetta) syttymättä.

Leivinpapereita käytetään uunipeltien ja vuokien suojana sekä mikroaaltouunin seinämien suojiksi roiskeilta. Paperin silikonipinnoitteen ansiosta uunissa paistettava paistos ei tartu paperiin kiinni, kuten tavallisiin papereihin (mm. voipaperi). Leivinpaperia käytetään myös apuna taikinan kaulimisessa ja siirtämisessä.

Leivinpapereita on myytävänä rullina, joista leikataan sopivankokoinen palanen uuninpellille tai vuokaan. Leivinpapereita on myytävänä myös arkkeina (noin 40 cm x 40 cm). - Wikipedia

       Neliömassa

”Neliömassalla tarkoitetaan paperi tai kartonkineliön paino grammoina. Sen muuttaminen vaikuttaa lähes tulkoon kaikkiin paperin ominaisuuksiin”

Neliömassan testausta varten leikkasimme leivinpaperista 250mm*300mm kokoisen palan ja punnitsimme sen. Sitten laskimme massa/alalla tulokseksi saimme 36m2

         Paksuus, Tiheys

”Paksuus mitataan paperi tai kartonkiarkin pintojen välisenä etäisyytenä”

Tässä osiossa mittasimme leivinpaperin paksuuden. Tehtävään käytimme siihen tarkoitettua laitetta. Mittaus suoritettiin viidestä eri kohdasta joista sitten otimme keskiarvon.

                             49,54,54,53,54 = 53 mikrometriä

Tiheyden laskimme kaavalla 1000*neliömassa/paksuudella. 1000*36/53 = 679kg/m3

  Vetolujuus, murtotyö, venymä

    ”Vetolujuus on suurin kuormitus jona paperista tai kartongista leikattu liuska kykenee kestämään murtumatta kun sitä vedetään pinnan suuntaisesti”

  

      Tässä tehtävässä leikkasimme 20kpl soiroja leivinpaperista 2 cm leveitä ja tarpeeksi pitkiä yltääkseen vetolujuutta testaavaan laitteeseen. 10 kpl oli poikkisuunnassa ja 10kpl oli konesuunnassa.

      Vetolujuus:

      Konesuunnassa: 3,639 kN/m                             Poikkisuunnassa: 1,675 kN/m

      Murtotyö:

     Konesuunnassa: 31,19 J/m2                               Poikkisuunnassa: 23,47 J/m2

     Venymä:

     Konesuunnassa: 1,33 %                                        Poikkisuunnassa: 1,93 %

       Repäisylujuus

   ”tarkoitetaan tietyn mittaisen repeämän aikaansaamiseen tarvittavaa työtä” 

   Tässä tehtävässä leikkasimme tylsällä erittäin surkealla mittaleikkausvälineellä 5x6cm kokoisia paloja 40kpl.

    Joista oli 20 kpl poikkisuunnassa 20kpl konesuunnassa.

    Konesuunnassa: 210,263, 241,208,235 = 231 mN 

    Poikkisuunnassa: 2 67,294,251,276,274 = 272 mN

     Karheus ja ilmanläpäisy

”  Yleisin tapa mitata karheutta perustuu siihen miten nopeasti tai miten paljon ilmaa virtaa paperin ja sileäksi hiotun pinnan välisestä raosta. Paperin ilmanläpäisykyky riippuvat merkittävästi huokoisuudesta, huokoskoon jakautumisesta ja huokosten suuntautumisesta arkissa”

    Ilmanläpäisevyyden ja karheuden mittasimme siihen tarkoitetulla laitteella ja tulokseksi saimme leivinpaperin ilmanläpäisevyyden osalta 0. Karheuden osalta 680,490,500,490,600 = 552 ml / min

    

        Vaaleus ja opasiteetti

  ”Paperin opasiteetti on sen läpinäkymättömyyden mitta ja vaaleus merkitsee samaa kuin tavanomaisessa kielenkäytössä värittömistä tai lähes värittömistä kappaleista käytetty käsite valkoisuus ”

    Vaaleuden ja opasiteetin mittasimme siihen tarkoitetulla mittalaitteella joka ei toiminut kovin hyvin alkuun. Mutta alkukankeuden lauettua saimme tulokseksi 

     Vaaleus: 91,63

     Opasiteetti: 81,08  

      Puhkaisulujuus

    ”Testikappaleen puhkaisulujuus on käytetyn hydraulisen paineen maksimiarvo, jonka näyte kestää rikkoutumatta”

    Tässä tehtävässä laitoimme leivinpaperin puhkaisulujuus masiinan kumituttien puristukseen ja käynnistimme koneen. Kun paine kasvoi liian kovaksi paperille paperi puhkesi

      
          34,212,214,229,203 = 218 KpA

INDEKSIT

Vetolujuus

Poikkisuunnassa: 46,52 nm/g
Konesuunnassa: 101 nm/g

Murtotyö

Poikkisuunnassa: 651,9 J/kg
Konesuunnassa: 866 J/kg

Repäisylujuus

Poikkisuunnassa: 7,55 mNm2 / g
Konesuunnassa: 6,41 mNm2 / g