LIIMATUN PAPERIN VEDEN ABSORBOITUVUUS
Tänään koulussa vietimme laborointipäivää. Saavuttuani koululle valuin kellariin jossa laboranttitoverini odottivatkin jo.
Tehtäväksi minulle annettiin yllä mainittu ohdake. Kolleegani teemu tuli auttamaan minua tehtävän ohjeistuksen kanssa. Siirryttyämme labraan keräsimme testiä varten tarvittavat työkalut eli : Vaaka, Pikkupainotela, ionisoitua vettä, Cobbin veden absorboivuusmittari, kattila, mittalasi, kuivatusarkit.Tehtävän tarkoituksena oli selvittää veden imeytymisen ero testipaperin liimatulla ja ei liimatulla puolella.
Tehtävä:
Vaihe 1. Keräsimme työvälineet kasaan
Vaihe 2. Leikkasimme 5kpl 14x14cm muottia liimapuolelta ja sama homma toiselta puolelta
Vaihe 3. Punnitsimme testipaperit yksitelle ja merkkasimme niihin niiiden painon
Vaihe 4. Laitoimme testipaperit yksitellen Cobb laitteeseen
Vaihe 5. Kaadoimme 100ml ionisoitua vettä testipaperin päällle
Vaihe 6. Odotimme 45sekuntia ja kaadoimme veden pois
Vaihe 7. Asetimme testipaperin kuivatusarkkien väliin
Vaihe 8. Odotimme 60sekuntia ja mylläsimme pinoa pikkupainotelalla
Vaihe 9. Taitoimme testipaperin puoliksi jotta kosteus ei karkaisi ja punnitsimme sen uudestaan
Vaihe 10. Laskimme ensin jokaisesta paperista märkä ja kuivapainon eron ja kerroimme tuloksen sadalla.
Vaihe 11. Jonka jälkeen laskimme keskiarvon 5kpl liimapuoli ja 5kpl ei liimapuoli
Vaihe 12. Esittelimme laboroinnin tuloksen opettajallemme
LIIMAPUOLI
Märkäpainot: 1,8723,1,8621,1,8637,1,8520,1,8112
Kuivapainot: 1,5726, 1,5400, 1,5640,1,5665,1,5601
Painojen erotukset: 29,97,29,8,30,4,28,6,27,0 = 29,394 Keskiarvo
EI LIIMAPUOLI
Märkäpainot: 1,8052,1,7851,1,7752,1,7855,1,77009
Kuivapainot: 1,5575,1,5442,1,5467,1,54881,5333
Painojen erotukset: 24,77,25,18,23,11,23,88,22,21 = 23,8 Keskiarvo
maanantai 24. lokakuuta 2016
sunnuntai 23. lokakuuta 2016
Paperinominaisuudet // Leivinpapru
Paperinominaisuudet
Leivinpaperi
Leivinpaperi on ruoanlaitossa ja
leipomisessa käytetty paperi. Leivinpaperi on puhtaasta selluloosasta
valmistettu. Leivinpaperi kestää myös uunin kuumuudet (noin 220 °C astetta)
syttymättä.
Leivinpapereita käytetään uunipeltien
ja vuokien suojana sekä mikroaaltouunin seinämien suojiksi roiskeilta. Paperin
silikonipinnoitteen ansiosta uunissa paistettava paistos ei tartu paperiin
kiinni, kuten tavallisiin papereihin (mm. voipaperi). Leivinpaperia käytetään
myös apuna taikinan kaulimisessa ja siirtämisessä.
Leivinpapereita on myytävänä rullina,
joista leikataan sopivankokoinen palanen uuninpellille tai vuokaan.
Leivinpapereita on myytävänä myös arkkeina (noin 40 cm x 40 cm). - Wikipedia
Neliömassa
”Neliömassalla
tarkoitetaan paperi tai kartonkineliön paino grammoina. Sen muuttaminen
vaikuttaa lähes tulkoon kaikkiin paperin ominaisuuksiin”
Neliömassan testausta varten leikkasimme leivinpaperista
250mm*300mm kokoisen palan ja punnitsimme sen. Sitten laskimme massa/alalla
tulokseksi saimme 36m2
Paksuus, Tiheys
Tässä osiossa mittasimme leivinpaperin paksuuden. Tehtävään
käytimme siihen tarkoitettua laitetta. Mittaus suoritettiin viidestä eri
kohdasta joista sitten otimme keskiarvon.
49,54,54,53,54
= 53 mikrometriä
Tiheyden laskimme kaavalla 1000*neliömassa/paksuudella.
1000*36/53 = 679kg/m3
”Vetolujuus on suurin
kuormitus jona paperista tai kartongista leikattu liuska kykenee kestämään
murtumatta kun sitä vedetään pinnan suuntaisesti”
Tässä tehtävässä leikkasimme 20kpl soiroja leivinpaperista 2
cm leveitä ja tarpeeksi pitkiä yltääkseen vetolujuutta testaavaan laitteeseen.
10 kpl oli poikkisuunnassa ja 10kpl oli konesuunnassa.
Vetolujuus:
Konesuunnassa: 3,639 kN/m Poikkisuunnassa:
1,675 kN/m
Murtotyö:
Konesuunnassa: 31,19 J/m2 Poikkisuunnassa:
23,47 J/m2
Venymä:
Konesuunnassa: 1,33 % Poikkisuunnassa:
1,93 %
Repäisylujuus
”tarkoitetaan tietyn
mittaisen repeämän aikaansaamiseen tarvittavaa työtä”
Tässä tehtävässä leikkasimme tylsällä erittäin surkealla
mittaleikkausvälineellä 5x6cm kokoisia paloja 40kpl.
Joista oli 20 kpl poikkisuunnassa 20kpl konesuunnassa.
Konesuunnassa: 210,263, 241,208,235 = 231 mN
Poikkisuunnassa: 2 67,294,251,276,274 = 272 mN
Karheus ja ilmanläpäisy
” Yleisin tapa mitata
karheutta perustuu siihen miten nopeasti tai miten paljon ilmaa virtaa paperin
ja sileäksi hiotun pinnan välisestä raosta. Paperin ilmanläpäisykyky riippuvat
merkittävästi huokoisuudesta, huokoskoon jakautumisesta ja huokosten
suuntautumisesta arkissa”
Ilmanläpäisevyyden ja karheuden mittasimme siihen
tarkoitetulla laitteella ja tulokseksi saimme leivinpaperin ilmanläpäisevyyden
osalta 0. Karheuden osalta 680,490,500,490,600 = 552 ml / min
Vaaleus ja opasiteetti
”Paperin opasiteetti
on sen läpinäkymättömyyden mitta ja vaaleus merkitsee samaa kuin tavanomaisessa
kielenkäytössä värittömistä tai lähes värittömistä kappaleista käytetty käsite
valkoisuus ”
Vaaleuden ja opasiteetin mittasimme siihen tarkoitetulla
mittalaitteella joka ei toiminut kovin hyvin alkuun. Mutta alkukankeuden
lauettua saimme tulokseksi
Vaaleus: 91,63
Opasiteetti: 81,08
Puhkaisulujuus
”Testikappaleen
puhkaisulujuus on käytetyn hydraulisen paineen maksimiarvo, jonka näyte kestää
rikkoutumatta”
Tässä tehtävässä laitoimme leivinpaperin puhkaisulujuus
masiinan kumituttien puristukseen ja käynnistimme koneen. Kun paine kasvoi
liian kovaksi paperille paperi puhkesi
34,212,214,229,203 = 218 KpA
INDEKSIT
Vetolujuus
Poikkisuunnassa: 46,52 nm/g
Konesuunnassa: 101 nm/g
Murtotyö
Poikkisuunnassa: 651,9 J/kg
Konesuunnassa: 866 J/kg
Repäisylujuus
Poikkisuunnassa: 7,55 mNm2 / g
Konesuunnassa: 6,41 mNm2 / g
Vetolujuus
Poikkisuunnassa: 46,52 nm/g
Konesuunnassa: 101 nm/g
Murtotyö
Poikkisuunnassa: 651,9 J/kg
Konesuunnassa: 866 J/kg
Repäisylujuus
Poikkisuunnassa: 7,55 mNm2 / g
Konesuunnassa: 6,41 mNm2 / g
keskiviikko 20. huhtikuuta 2016
Sähkönjohtokyky
Ensimmäisenä valmistimme 1-%, 2-% ja 3-% NaCl suolaliuoksen dekantterilaseihin. Valmistus tapahtui seuraavasti 1-% seosta varten punnitsimme lasiin 1g NaCl ja 99ml vettä, 2-% 2g NaCl ja 98ml vettä, 3-% ja 97ml vettä. Tämän jälkeen sekoitimme liuokset hyvin ja aloimme mittauspuuhiin kalibroituamme sähkönjohtokykymittarin ensin.
1-% sähkonjohtokyky oli 57,9 uS/cm
2-% sähkönjohtokyky oli 36,1 uS/cm
3-% sähkönjohtokyky oli 18,8 uS/cm
opettajan antaman liuoksen sähkönjohtokyvyksi saimme 34,4 uS/cm
Tämän jälkeen piirsimme excel-ohjelmalla suolaliuoksen sähkönjohtokyky massaprosenttisuuden funktiona, josta saimme tulokseksi opettajan liuoksen vahvuuden olleen 1,83 massaprosenttinen.
34,3=19,535*x-1,46
44,4+1,46=19,535*x
x=(34,4+1,46)/19,535
=1,83568
Tiheys pyknometrilla
Työn tarkoitus: selvittää kolmen eri suolaliuoksen tiheys pyknometria
käyttäen, sekä opettajan antaman liuoksen massaprosenttisuus.
Valmistimme ensin 1%- 7%- ja 12% suolaliuoksen seuraavasti.
1%-liuokseen punnitsimme dekantterilasiin 1g suolaa ja mittasimme 99ml vettä
7%- 7g suolaa ja 93ml vettä
12%- 12g suolaa ja 88ml vettä
Tämän jälkeen sekoitimme aineet ja liuokset olivat valmiita.
Haimme yhden pyknometrin, jota käytimme aineiden tiheyden selvittämiseen.
Täytimme pyknometrin aina liuoksella ja otimme pyknometrin painon ylös kunkin m-%-liuoksen kohdalla.
Tyhjän pyknometrin paino oli 31,56g ja pyknometrin tilavuus oli 50,562cm3
P=m/v
1%- (82,34-31,56)/ 50,562= 1,004 g/ml
7%- (84,56-31,56)/ 50,562= 1,048 g/ml
12%- (86,47-31,56)/ 50,562= 1,085 g/ml
x- (82,52-31,56)/ 50,562= 1,007 g/ml
X-liuoksen massaprosenttisuus
1,007=0,0069x+0,953
1,007-0,953=0,0069*x
x=(1,007-0,953)/0,0069
X=1,73 m-%
Siistaus
Siistaus
Työ alkoi määrittämällä IR-kuivaimella kuivapitoisuus sanomalehdestä joka oli 92,80%.
Tämän jälkeen laskimme paljonko sanomalehteä tarvitsee repiä, jotta siistaussakeus tulisi olemaan 0,5% revimme lehteä siis 100,2g.
Kun lehdet oli revitty ne sekoitettiin kuumaan veteen ja tehosekottimella jauhettiin hajotetuksi massaksi.
Dekantterilasiin lisättiin seuravat kemikaalit:
- 10g saippuaa
- 23 ml 1-N NaOH
- 3 ml Na-silikaattia (5%)
- 5 ml EDTA
- 1 ml H2O2
Hajotettu massa ja kemikaalit lisättiin siistauskennoon, sekä 4 g CaCl2 säätämään veden kovuus. Kuumaa vettä loroteltiin ylijuoksuun asti, avattiin siistauskennon ilmahana ja kenno käyntiin.
Siistauskennoon alkoi muodostumaan pinnalle tummaa vaahtoa, jota kaavittiin pois ämpäriin, kun mu musteista vaaahtoa ei enää syntynyt ja vesi oli kirkkaampaa, siistaus lopetettiin ja massa otettiin talteen pariin ämpäriin.
Siistatun massan lisäksi valmistimme 1/8 osan siistaamattoman massan, ilman kemikaaleja.
Valmistimme kummastakin massasta 3 laboratorioarkkia, silmämääräisesti ero ei ollut kovinkaan iso.
Fysiikan poissaolo tehtävä
Selitä omin sanoin blogissasi mitä yhteistä ja eroa on
seuraavilla laskukaavoilla:
W = Fs
ja
W = G h = m g h
Yhteistä: Molemmissa kaavoissa lasketaan tehtyä työtä.
Eroa: Kaavassa W=Fs työ tapahtuu maanpinnan mukaisesti
(x akselin mukaisesti) siten, että työhön
vaikuttaa vain x akselin suuntaiset voimat (esim. kitka-
tai työntövoima).
Kaavassa W=Gh työtä tehdään korkeussuunnassa (y
akselin mukaisesti) siten, että maanvetovoima vaikuttaa tehtyyn työhön.
Esimerkki siitä miten tämä fysiikan lainalaisuus näkyy
omassa työssäni:
Kun siirrän trukilla lavapinon paikasta A paikkaan B,
trukkini tekee työtä kaavan
W= Fs mukaisesti.
Kun nostan trukilla lavapinon paikasta A paikkaan B,
trukkini tekee työtä kaavan
W= Gh mukaisesti.
Jotta trukki voi tehdä tämän työn, siihen tarvitaan
ulkopuolista energiaa.(hydrauliikka, moottorin vääntövoima).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)